2Cor 1 | FinSTLK2017 | STEP | Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus Korinttossa olevalle Jumalan seurakunnalle sekä kaikille pyhille koko Akaiassa.

2 Corinthians 1

Paavalin toimintaa ja suunnitelmia

1 ^{▼▼Apostoli Paavali kirjoitti toisen kirjeensä korinttolaisille Makedoniasta vielä vuonna 57 jKr. Hän kehottaa antamaan anteeksi rikkoneelle, saattamaan päätökseen keräyksen Jerusalemin kristityille ja kumoaa vastustajien väitteitä.}Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus Korinttossa olevalle Jumalan seurakunnalle sekä kaikille pyhille koko Akaiassa. 2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

3 Kiitetty olkoon Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, 4 joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikessa ahdistuksessa ovat. 5 Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset tulevat osaksemme runsaina, samoin on myös lohdutuksemme runsas Kristuksen kautta. 6 Mutta jos olemme ahdistuksessa, se on teille lohdutukseksi ja pelastukseksi sekä vaikuttaa, että kestätte samat kärsimykset, joita mekin kärsimme, ja toivomme teistä on vahva. Jos taas saamme lohdutusta, tapahtuu sekin teille lohdutukseksi, 7 koska tiedämme, että niin kuin olette osallisia kärsimyksistä, olette samoin osallisia myös lohdutuksesta. 8 Sillä emme tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä ahdistuksesta ^{▼▼ Kreikan vastaava sana voi merkitä sekä ahdistusta että ahdinkoa, 2 Kor. 7:5.}, jossa olimme Aasiassa, kuinka hyvin suuret, yli voimiemme käyvät, rasituksemme olivat, niin että olimme jo epätoivoisia hengestämmekin, 9 ja itse me jo luulimme olevamme kuolemaan tuomittuja, ettemme luottaisi itseemme, vaan Jumalaan, joka kuolleet herättää. 10 Hän pelasti meidät niin suuresta kuolemanvaarasta, ja yhä pelastaa, ja häneen olemme panneet toivomme, että hän vielä vastakin pelastaa, 11 kun tekin autatte meitä esirukouksillanne, että monien joukosta meidän tähtemme lähtisi runsas kiitos siitä armolahjasta, joka on tullut osaksemme.

12 Sillä kerskauksemme on tämä: omantuntomme todistus siitä, että maailmassa ja varsinkin teidän luonanne olemme vaeltaneet rehellisesti ja Jumalan antamalla puhtaalla mielellä, emme lihallisessa viisaudessa, vaan Jumalan armossa. 13 Sillä eihän siinä, mitä teille kirjoitamme, ole muuta, kuin mikä siinä on luettavana ja minkä te myös ymmärrätte, ja toivon teidän loppuun asti ymmärtävän 14 – niin kuin olette osaksi myös oppineet meitä ymmärtämään – että olemme teidän kerskauksenne, samoin kuin tekin meidän, Herramme Jeesuksen päivänä.

15 Tässä luottamuksessa tahdoin ensin tulla teidän tykönne, että saisitte vielä toisenkin armon suosiostani, 16 ja sitten teidän kauttanne matkustaa Makedoniaan, ja taas Makedoniasta palata teidän tykönne ja lähteä matkalle Juudeaan teidän varustamananne. 17 Kun minulla siis oli tämä aikomus, enhän ole menetellyt kevytmielisesti? Vai päätänkö lihan mukaan, minkä päätän, niin että päätökseni on sekä "on, on", että "ei, ei"? 18 Mutta Jumala on uskollinen, niin ettei puheemme teille ole "on" ja "ei." 19 Sillä Jumalan Poika, Kristus Jeesus, jota me, minä, Silas ja Timoteus, olemme keskellänne saarnanneet, ei tullut ollakseen "on" ja "ei", vaan hänessä tuli "on." 20 Sillä niin monta kuin on Jumalan lupausta, ne ovat hänessä kaikki "on". Sen tähden tulee hänen kauttaan myös niiden "aamen", Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme.

21 Mutta se, joka lujittaa meidät yhdessä teidän kanssanne Kristukseen ja joka on voidellut meidät, on Jumala, 22 joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi sydämiimme.

23 Mutta minä kutsun Jumalan sieluni todistajaksi, että teitä säästääkseni en vielä tullut Korinttoon, 24 ei niin, että vallitsemme teidän uskoanne, vaan yhdessä edistämme teidän iloanne, sillä uskossa olette lujat.